RIKOKSESTA EPÄILTYNÄ / SYYTETTYNÄ
Rikoksesta epäilty
Rikoksesta epäilty tarkoittaa henkilöä, jota epäillään rikoksen tekemisestä. Kyseistä termiä käytetään kuitenkin ainoastaan esitutkinnan ajan, sillä oikeudenkäynnissä henkilöä kutsutaan syytetyksi tai vastaajaksi. Rikosasioita hoitavaan lakimieheen kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. On tärkeää, että lakimies on pyydetty mukaan jo ensimmäisiin kuulusteluihin. Ole siis mahdollisuuksien mukaan yhteydessä lakimieheen heti, kun olet saanut kutsun kuulusteluihin.
Avustajan ottaminen kuulusteluihin on tärkeää
Esitutkintakertomuksen merkitys on suuri. Poliisin tulee ennen kuulustelun aloittamista kertoa kuulusteltavalle, missä asemassa häntä kuulustellaan (rikoksesta epäilty, asianomistaja vai todistajan asemassa). Poliisin tulee kertoa epäillylle mistä rikoksesta häntä epäillään.
Rikoksesta epäillyn kuulustelussa poliisin tulee kertoa tälle tämän oikeudet. Yksi keskeisistä oikeuksista on oikeus lakimiesavustajaan. Poliisin on siten oma-aloitteisesti kysyttävä epäillyltä, haluaako tämä avustajan paikalle. On erittäin tärkeää käyttää oikeutta, vaikka tietäisikin itse olevansa syytön tai ajattelisi asian olevan merkityksetön. Lakimiehen voi pyytää paikalle myös kesken kuulustelun. Jos epäilty on esittänyt pyynnön saada lakimies paikalle, ei kuulusteluja saa jatkaa ennen kuin lakimies on saatu paikalle.
Lakimiesavustaja voi esittää huomautuksia kuulustelusta, kysymyksiä kuulusteltavalle ja tarkistaa kuulustelukertomuksen kuulustelun lopuksi. Lakimies huolehtii myös, että kuulustelu sujuu asianmukaisesti. On erittäin tärkeää, että kuulustelukertomus on kirjattu oikein. Esitutkinnassa kertomaa voidaan käyttää myös epäiltyä vastaan tulevassa oikeudenkäynnissä. Myöhemmin muutettu kertomus ei useinkaan ole uskottava.
Pitääkö rikoksesta epäillyn puhua totta?
Rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta edesauttaa sen rikoksen selvittämistä, josta häntä epäillään. Rikoksesta epäillyn ei siten tarvitse puhua totta kuulusteluissa eikä tulevassa oikeudenkäynnissäkään. Tästä oikeudesta käytetään nimitystä itsekriminointisuoja.
Rikoksesta epäilty - pakkokeinot
Esitutkintaviranomaisilla on käytössään erilaisia pakkokeinoja rikoksen selvittämiseksi sekä oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Pakkokeinoista säädetään pakkokeinolaissa. On erittäin tärkeää, että epäillyllä on avustaja etenkin, jos häneen on kohdistettu pakkokeinoja. Lakimies avustaa pakkokeinoihin liittyvissä oikeudenkäynneissä päämiestä.
Syytettynä oikeudessa
Oikeudenkäynnissä epäillystä rikoksentekijästä käytetään nimitystä vastaaja tai syytetty. Tuomioistuin toimittaa osapuolille kutsut istuntoon. Kutsusta selviää, tuleeko istunnossa olla itse henkilökohtaisesti läsnä.
Oikeudenkäynnissä selvitetään, onko syytetty syyllistynyt rikokseen sekä rikoksesta määrättävä rangaistus, joista päättää tuomioistuin. Tuomioistuimen kokoonpano koostuu yleensä yhdestä tuomarista. Vakavimmat rikokset käsitellään tuomarin ja lautamiesten muodostamassa kokoonpanossa. On myös mahdollista, että rikosasia käsitellään kahden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.
Oikeudenkäynnit ovat lähtökohtaisesti kaikille avoimia ja niitä voi seurata paikan päällä kuka vain. Ei kannata siis säikähtää, jos ulkopuolisia tulee seuraamaan sitä. Oikeudenkäynti voidaan käsitellä myös suljetuin ovin. Näin menetellään usein seksuaalirikoksia koskevissa asioissa tai jos asianosaisena on alaikäisiä. Jos oikeudenkäynnissä käsitellään terveystietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, yleisöä pyydetään poistumaan salista niiden käsittelyn ajaksi.
Jos vastaaja on tunnustanut rikoksen ja asia on yksinkertainen, voidaan asia ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä ilman suullista istuntoa.
Tuomio ja tuomiosta valittaminen hovioikeuteen
Oikeudenkäynnin lopputuloksena käräjäoikeus laatii asiasta kirjallisen tuomion. Tuomio voidaan julistaa myös suullisesti heti istunnon jälkeen, mutta huomattavasti yleisempää on, että se julistetaan ns. kansliatuomiona eli tuomio toimitetaan myöhemmin käräjäoikeuden ilmoittamana ajankohtana.
Käräjäoikeuden antamasta tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Suurimmassa osassa rikoksia vaaditaan jatkokäsittelylupa. Käräjäoikeudelle tulee toimittaa tyytymättömyydenilmoitus viikon kuluessa tuomiosta. Huolellisesti laadittu ja perusteltu jatkokäsittelylupahakemus ja valitus edesauttavat jatkokäsittelyluvan saamista, joten se kannattaa antaa asiantuntevan juristin laadittavaksi. Jos hovioikeus myöntää asiassa jatkokäsittelyluvan, käsitellään asia uudelleen hovioikeudessa. Valituksessa tulee ilmoittaa, halutaanko hovioikeudessa suullinen istunto.
Rikosasian sovittelu
Myös rikosasioita on mahdollista tietyissä tilanteissa sovitella. Sovittelu edellyttää, että kumpikin osapuoli eli sekä rikoksen uhri että epäilty suostuvat siihen. Sovittelu on maksutonta ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Sovittelussa sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat, jotka ovat puolueettomia. Sovittelija ei toimi kuten tuomari, eli hän ei tee päätöksiä ja ota kantaa siihen mikä on oikein ja mikä väärin. Sovittelija ei siten esimerkiksi päätä vahingonkorvausten määrää. Sovittelijan tarkoituksena on ohjata osapuolia keskustelemaan ja sopimaan vahinkojen korvaamisesta. Sovittelu on siten tuomioistuinkäsittelyä joustavampi. Mikäli sovintoon päästään, laaditaan sovinnosta kirjallinen sopimus. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä eli esimerkiksi korvausten maksua.
Sovittelumenettelyn voi lopettaa missä vaiheessa tahansa. Vaikka asia olisi käsitelty sovittelussa, voi syyttäjä edelleen nostaa tietyissä tilanteissa syytteen ja asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa. On huomioitava, että kaikkia rikosasioita ei ole mahdollista sovitella. Sovittelu koskee lähinnä vähäisiä rikoksia, kuten erilaisia omaisuusrikoksia.
Mitä lakimiehen käyttäminen maksaa?
Esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä on oikeus käyttää avustajaa. Joissain tapauksissa epäillyllä / vastaajalla on oikeus taloudellisesta asemastaan riippumatta saada itselleen valtion varoista maksettava puolustaja. Puolustajana voi toimia myös epäillyn itse valitsema lakimies, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana tai asianajaja. Epäillyllä/ vastaajalla voi olla myös oikeus valtion oikeusapuun riippuen taloudellisesta tilanteestaan joko kokonaan maksutta tai osittain.
Avustamme rikoksesta epäiltyä.
Myös rikoksesta epäilty ansaitsee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tapahtuneesta rikoksesta riippumatta. Avustamme rikoksesta epäiltyä esitutkinnasta aina mahdolliseen oikeudenkäyntiin ja muutoksenhakuun asti. Meillä on vuosien kokemus rikosasioiden hoitamisesta.