ASIANOMISTAJANA RIKOSASIASSA
Rikoksen asianomistaja tarkoittaa rikoksen uhria. Rikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Oli kyseessä sitten esimerkiksi omaisuus-, pahoinpitely- tai seksuaalirikos, rikoksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa järkytystä ja vaatii toimia. Rikoksen tapahduttua henkinen jaksaminen voi olla koetuksella, minkä lisäksi uhrille on voinut koitua fyysisiä vammoja, taloudellista tai muuta vahinkoa. Myös asianomistajan on tärkeää kääntyä rikosoikeuteen erikoistuneen juristin puoleen mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua.
Avustamme asianomistajaa eli rikoksen uhria esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Voimme tarvittaessa laatia asianomistajan puolesta rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Asianomistaja tarvitsee juristin apua etenkin korvausten vaatimisessa. Osaava rikosoikeuteen erikoistunut juristi tietää miten ja millaisia korvauksia asiassa on mahdollista vaatia.
Mitä tehdä, jos joutuu rikoksen uhriksi?
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, on tärkeää ilmoittaa asiasta poliisille mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompaa selvittää rikos. Todennäköisyydet tuntemattoman epäillyn kiinnijäämiselle ovat suuremmat mitä nopeammin poliisi pääsee selvittämään rikosta. Myös todisteiden saaminen on todennäköisempää. Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla, netin välityksellä tai puhelimitse. Pääset tekemään rikosilmoituksen poliisin sivuilta. Jos poliisi on hälytetty paikalle heti rikoksen tapahtumisen jälkeen, rikosilmoituksen voi tehdä suoraan paikalle tulleelle poliisille.
Lääkärintarkastus rikoksen uhrille on tärkeää suorittaa mahdollisimman pian rikoksen tapahtumisen jälkeen, jos rikoksesta on aiheutunut vammoja. Lääkärinlausunto toimii näyttönä mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä.
Tukea rikoksen uhreille on saatavissa esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä, turvakodeista ja seksuaalirikoksen uhriksi joutuneille Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta ja SERI-keskuksista. Lähisuhdeväkivallan uhreille on tarjolla Nollalinjan ympärivuorokautinen tukipuhelin.
- Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian.
- Käy lääkärissä mahdollisimman pian, vaikka vammasi eivät mielestäsi olisikaan kovin vakavat.
- Jos olet joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, älä peseydy tai vaihda vaatteita ennen lääkärikäyntiä.
Asianomistaja esitutkinnassa
Poliisi suorittaa asiassa esitutkinnan, jos asiassa on syytä epäillä rikosta. Myös asianomistaja ja todistajat kutsutaan poliisikuulusteluihin. Asianomistajan kuulustelu voidaan suorittaa poliisiasemalla, mutta joissain tapauksissa myös sähköisesti tai puhelimitse.
Asianomistajan on puhuttava kuulusteluissa ehdottomasti totta. Asianomistajaa koskee siten rikoksesta epäillystä poiketen totuudessapysymisvelvollisuu. Tähän on joitain poikkeuksia, jotka koskevat lähinnä tilanteita, joissa epäiltynä on uhrin läheinen. Jos kuulustelujen jälkeen tulee mieleen jotain lisättävää, tulee poliisiin olla yhteydessä mahdollisimman pian.
Myös asianomistaja on oikeutettu käyttämään kuulusteluissa lakimiestä avustajanaan, ja suosittelemmekin vahvasti ottamaan avustajan mukaan jo kuulusteluun.
Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan rikoksen johdosta uhrille aiheutuneet vahingot. Vahingot voivat olla fyysisiä tai taloudellisia ja joissain tapauksissa korvausta on mahdollista saada myös kärsimyksestä. Uhrin tulee ilmoittaa poliisille, vaatiiko hän asiassa korvausta ja ilmoittaa aiheutuneet vahingot. Uhri voi myös ilmoittaa, että tulee vaatimaan korvauksia aikanaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä lakimiesavustajan välityksellä.
Esitutkinnan valmistuttua poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan. Lievissä tapauksissa asia ei välttämättä etene syyttäjälle ja oikeudenkäyntiin asti, vaan asiassa voidaan antaa epäillylle sakko, jos asianomistaja suostuu asian käsittelyyn sakkomenettelyssä.
Syyteharkinta
Kun esitutkintapöytäkirja on valmistunut, toimittaa poliisi sen syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää nostetaanko asiassa syyte ja eteneekö asia tuomioistuimeen. Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta eri perusteilla. Esimerkiksi jos asiassa ei ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto asianosaisten välillä. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, on asianomistajalla itsenäinen syyteoikeus eli hän voi itse nostaa syytteen.
Asianomistaja oikeudenkäynnissä
Rikosasioissa oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat asianomistaja eli rikoksen uhri, syytetty/vastaaja eli rikoksen tekijä sekä syyttäjä. Tuomioistuin toimittaa kutsun oikeudenkäyntiin myös asianomistajalle. Kutsusta selviää, tuleeko asianomistajan olla henkilökohtaisesti paikalla oikeudenkäynnissä. Jos tuomioistuin on velvoittanut uhrin saapumaan henkilökohtaisesti istuntoon, maksetaan tästä päivärahaa sekä korvaus matkakuluista ja ansionmenetyksistä. Istunnosta ei voi jäädä pois ilman laillista estettä. Tuomioistuin voi määrätä sakon, mikäli istunnosta jää pois ilman laillista estettä. Jos olet estynyt osallistumaan istuntoon määrättynä päivänä, tulee esteestä ilmoittaa tuomioistuimelle mahdollisimman pian.
Oikeudenkäynnit ovat lähtökohtaisesti kaikille avoimia ja niitä voi seurata paikan päällä kuka vain. Ei kannata siis säikähtää, jos ulkopuolisia tulee seuraamaan sitä. Oikeudenkäynti voidaan käsitellä myös suljetuin ovin. Näin usein seksuaalirikoksia koskevissa asioissa tai jos asianosaisena on alaikäisiä. Jos oikeudenkäynnissä käsitellään terveystietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, yleisöä pyydetään poistumaan niiden käsittelyn ajaksi. Uhria on joissain tapauksissa mahdollista kuulla näkösuojan takaa. Kuuleminen on voitu myös tallentaa esitutkinnassa etukäteen videolle esimerkiksi, jos rikoksen uhrina on lapsi.
Rikosvahinkojen korvaaminen asianomistajalle
Vahingonkorvausvaatimus kannattaa ilmoittaa poliisille jo esitutkintavaiheessa. Vahingonkorvausvaatimus tulee kuitenkin esittää viimeistään oikeudenkäynnissä. Myös syyttäjä voi esittää rikoksen uhrin korvausvaatimuksen istunnossa. Vaatimuksen tulee kuitenkin tällöin olla selvä ja perusteltu. Jos asianomistaja haluaa, että syyttäjä esittää korvausvaatimuksen, on asiasta hyvä ilmoittaa poliisille esitutkintavaiheessa. Joidenkin rikosten kohdalla myös Valtiokonttori maksaa korvausta rikoksen uhrille.
Esimerkkejä vahingoista, joista voi vaatia korvausta:
- Rikkoontunut tai kadonnut omaisuus (esimerkiksi hajonnut puhelin tai paita)
- Kipu, särky tai muu tilapäinen haitta
- Lääkäristä ja lääkkeistä johtuvat kulut
- Henkinen kärsimys
- Ansionmenetykset
- Surmansa saaneen läheiselle maksettava korvaus
Uhrin avustajana toimiva lakimies auttaa korvausvaatimusten laatimisessa. Osaava juristi tietää, millaisista vahingoista on mahdollista vaatia korvausta, kuinka paljon ja kuinka korvausvaatimukset tulee esittää.
Tuomio ja tuomiosta valittaminen hovioikeuteen
Oikeudenkäynnin lopputuloksena käräjäoikeus laatii asiasta kirjallisen tuomion. Tuomio voidaan julistaa suullisesti heti istunnon jälkeen, mutta huomattavasti yleisempää on, että se julistetaan ns. kansliatuomiona eli tuomio toimitetaan myöhemmin käräjäoikeuden ilmoittamana ajankohtana.
Käräjäoikeuden antamasta tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Suurimmassa osassa rikoksia vaaditaan jatkokäsittelylupa. Käräjäoikeudelle tulee toimittaa tyytymättömyydenilmoitus viikon kuluessa tuomiosta. Huolellisesti laadittu ja perusteltu jatkokäsittelylupahakemus ja valitus edesauttavat jatkokäsittelyluvan saamista, joten se kannattaa antaa asiantuntevan juristin laadittavaksi. Jos hovioikeus myöntää asiassa jatkokäsittelyluvan käsitellään asia uudelleen hovioikeudessa. Valituksessa tulee ilmoittaa, halutaanko hovioikeudessa suullinen istunto.
Rikosasian sovittelu
Myös rikosasioita on mahdollista tietyissä tilanteissa sovitella. Sovittelu edellyttää, että kumpikin osapuoli eli sekä rikoksen uhri että epäilty suostuvat siihen. Sovittelu on maksutonta ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Sovittelussa sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat, jotka ovat puolueettomia. Sovittelija ei toimi kuten tuomari, eli hän ei tee päätöksiä ja ota kantaa siihen mikä on oikein ja mikä väärin. Sovittelija ei siten esimerkiksi päätä vahingonkorvausten määrää. Sovittelijan tarkoituksena on ohjata osapuolia keskustelemaan ja sopimaan vahinkojen korvaamisesta. Sovittelu on siten tuomioistuinkäsittelyä joustavampi. Mikäli sovintoon päästään, laaditaan sovinnosta kirjallinen sopimus. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä eli esimerkiksi korvausten maksua.
Sovittelumenettelyn voi lopettaa missä vaiheessa tahansa. Vaikka asia olisi käsitelty sovittelussa, voi syyttäjä edelleen nostaa tietyissä tilanteissa syytteen ja asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa. On huomioitava, että kaikkia rikosasioita ei ole mahdollista sovitella. Sovittelu koskee lähinnä vähäisiä rikoksia.
Avustaja rikoksen uhrille.
Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää avustajaa poliisin kuulusteluissa sekä oikeudenkäynnissä. Asianomistajalla on mahdollista saada valtion maksamaa oikeusapua, jolloin avustajan palkkio ja kulut maksetaan joko kokonaan tai osittain valtion varoista. Toimistomme hoitaa toimeksiantoja myös oikeusavulla. Rikoksen uhrilla on usein mahdollisuus saada korvausta avustajan käyttämisestä myös oikeusturvavakuutuksesta, joka kuuluu useimpiin kotivakuutuksiin.
Selvitämme aina asiakkaan puolesta, onko hän oikeutettu oikeusapuun tai korvaako hänen oikeusturvavakuutuksensa lakimiehen kulut. Laadimme hakemukset asiakkaan puolesta.