RIITA-ASIAT

Mikäli sopuun ei kuitenkaan päästä, on vaihtoehtona käsitellä asia oikeudenkäynnissä. Riita-asia tulee vireille, kun kantaja on toimittanut käräjäoikeuteen kirjallisen haastehakemuksen. Kantajalla tarkoitetaan riita-asioissa sitä henkilöä, joka toimittaa haastehakemuksen oikeudelle ja esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet kohdistuen toiseen osapuoleen. Tästä toisesta osapuolesta käytetään nimitystä vastaaja.

Käräjäoikeus lähettää vastaajalle haasteen tutkittuaan haastehakemuksen, ja pyytää vastaajalta kirjallista vastausta kantajan vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, mikäli vastustaa niitä. Vastaaja voi myös jättää asiassa vastaamatta, missä tapauksessa käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion kun vastauksen määräaika on päättynyt tai vastaaja on ilmoittanut, ettei vastusta kannetta.

Mikäli vastaaja vastustaa kantajan vaatimuksia ja toimittaa oikeudelle vastineen, aloittaa käräjäoikeus asian suullisen valmistelun. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet kutsutaan suullisen valmistelun istuntoon. Siellä tarkoituksena on erityisesti selvittää, mitkä asiat ovat mahdollisesti riidattomia, ja mistä asioista on erimielisyyttä. Myös tulevaa pääkäsittelyssä käsiteltävää todistelua eli näyttöä (kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu) kartoitetaan. Sovittelua on myös mahdollista jatkaa jatketun valmistelun istunnossa, ja pyytää asianosaisilta välissä uusia kirjallisia lausumia ja mm. todistelun täydentämistä. Suullisen valmistelun tarkoitus on jäsentää ja tehostaa tulevaa pääkäsittelyä ja taata sen yhtäjaksoisuus.

Lisäksi suullisen valmistelun tarkoitus on selvittää, onko osapuolten vielä tässä vaiheessa mahdollista päästä sovintoon. Vaikka asia olisikin siis edennyt jo tähän pisteeseen, sovintoa pyritään vielä aktiivisesti löytämään. Näkemyksemme mukaan sovintoratkaisu on hyvin usein osapuolten kannalta paras tapa ratkaista asia.

Suullisen valmistelun jälkeen, mikäli asiassa ei saavuteta sovintoa, siirrytään asian pääkäsittelyyn eli osapuolet kutsutaan suulliseen pääkäsittelyyn tuomioistuimeen. Pääkäsittelyn pohjana on suullinen valmistelu. Pääkäsittelyssä osapuolet perustelevat suullista valmistelua perusteellisemmin ja laajemmin näkemyksiään vaatimuksista ja niiden perusteista. Kun osapuolet ovat päässeet esittämään tarkemmat näkemyksensä, on todistelun vuoro. Todisteluun kuuluu sekä kirjallinen todistelu että henkilötodistelu. Kirjalliset todisteet voivat olla hyvin moninaisia, ja ne käydään läpi pääkäsittelyssä. Molemmilla osapuolilla on mahdollisuus kommentoida omiaan ja toisen todisteita. Kirjallisen todistelun jälkeen on vuorossa henkilötodistelu, jossa kuullaan osapuolten nimeämiä todistajia. Molemmilla osapuolilla on mahdollisuus kysyä kysymyksiä omilta ja toisen nimeämiltä todistajilta. Kun kaikki todistelu on otettu vastaan, ovat vuorossa osapuolten loppulausunnot. Niissä on tarkoitus lyhyesti tehdä yhteenveto pääkäsittelyn aikana esitetyistä seikoista, todistelusta ja niiden merkityksestä siihen, miten tuomioistuimen tulisi osapuolen näkemyksen mukaan ratkaista asia tuomiossaan. Loppulausunto annetaan suullisesti.