Rikosten vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikoksen vanhentuminen asettaa esimerkiksi enimmäisajan, jonka kuluessa syyte rikoksesta tulee nostaa Tämä aikaraja vaihtelee eri rikosten vakavuuden mukaan ja on tärkeä osa rikosoikeusjärjestelmää. Vanhentumisaika alkaa yleensä rikoksen tekopäivästä, mutta tietyissä tapauksissa vanhentumisen alkaminen voidaan laskea muusta ajankohdasta, esimerkiksi laiminlyöntirikoksissa ajan laskeminen alkaa hetkestä, jolloin teko olisi viimeistään tullut suorittaa. Jos taas rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä.
Syyteoikeuden vanhentumisaika vaihtelee kahden vuoden ja eliniän välillä, riippuen rikoksen vakavuudesta. Esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee kahdessakymmenessä vuodessa, kun taas lievemmät rikokset vanhentuvat nopeammin.
Rikoksen vanhentumisessa voi olla kyse paitsi syyteoikeuden vanhentumisesta, myös rangaistuksen tuomitsemisen estävä vanhentuminen tai tuomitun rangaistuksen vanhentumisesta.
Rikoksen vanhentuminen – tärkeimmät huomiot
- Syyteoikeuden vanhentuminen on määräaika, jonka kuluessa syyte tulee nostaa
- Vanhentumisaika vaihtelee rikoksen enimmäisrangaistuksen mukaan.
- Vanhentumisaika vaikuttaa syyteoikeuden ja rangaistusten täytäntöönpanoon.
- Rikoslaissa tiettyjä rikoksia, kuten esimerkiksi seksuaalirikoksia, koskien erityisiä vanhentumisaikoja.
Rikoksen vanhentumisen perusteet
Rikosten vanhentumisessa on kyse ajasta, jonka kuluessa syyte on nostettava tai rangaistus pantava täytäntöön. Vanhentumisajat vaihtelevat rikoksen laadun ja vakavuuden mukaan.
Vanhentumisen käsite
Rikoksen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tietyn ajan kuluttua rikoksesta ei voida enää nostaa syytettä tai panna täytäntöön tuomittua rangaistusta. Tätä aikarajaa kutsutaan vanhentumisajaksi, ja se alkaa yleensä kulua rikoksen tekoajankohdasta.
Lainsäädäntö ja periaatteet
Rikoslain mukaan rikoksen vanhentumisaika on sidoksissa rikoksesta säädettyyn enimmäisrangaistuksen pituuteen. Mitä vakavampi rikos, sitä pidempi vanhentumisaika on. Esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn ja raiskauksen kohdalla vanhentumisaika on pitkä. Syyteoikeus ei vanhene, jos rikoksesta seuraava rangaistus on elinkautinen vankeus, kuten murhan kohdalla.
Vanhentumisajan laskeminen
Vanhentumisen laskenta on tärkeä syyteoikeuden näkökulmasta, ja se määrittää, milloin rikoksesta ei voi enää rangaista. Rikoslaki määrittelee vanhentumisen alkamisen ja esimerkiksi mahdolliset keskeytykset, jotka voivat vaikuttaa sen kestoon.
Vanhentumisajan alkaminen
Vanhentumisaika alkaa yleensä kulua rikoksen tekopäivästä lähtien. Tämä on selkeä lähtökohta, joka on määritelty laissa, ja se pätee useimpiin rikoksiin. Eräissä tapauksissa vanhentumisajan laskenta voi kuitenkin alkaa myös tästä poikkeavasti.
Syyteoikeuden vanhentumisen katkeaminen
Syyte katsotaan vanhentumisajan kulumisen katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun syytettävälle on laillisesti annettu haaste tiedoksi tai häntä vastaan on hänen henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä läsnä ollessaan tehty rangaistusvaatimus. Myös tuomioesityksen allekirjoittaminen katkaisee syyteoikeuden vanhentumisen.
Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen
Syyteoikeuden vanhentumisaikaa on mahdollista hakemuksesta jatkaa kerran yhdellä vuodella. Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen on mahdollista rikoslaissa erikseen säädetyissä tilanteissa. Näitä ovat muun muassa, jos rikos on tullut esitutkintaan poikkeuksellisen myöhään tai jos rikoksesta vastaajaksi haastettava pakoilee. Lisäksi vahentumisajan jatkaminen vaatii aina, että erittäin tärkeä yleinen etu vaatii vanhentumisajan jatkamista.
Eri rikostyyppien vanhentumisajat
Eri rikosten vanhentumisajat Suomessa vaihtelevat riippuen rikoksen laadusta ja vakavuudesta.
Törkeät rikokset
Useat ovat ehkä kuulleet, että ”murha ei vanhene koskaan”. Tämä pitää paikkaansa, sillä kaikkein törkeimmät rikokset, kuten murha, eivät vanhene lainkaan. Niitä voidaan tutkia ja syyttää riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa teosta on kulunut.
Esimerkiksi törkeään pahoinpitelyyn ja tappoon sovelletaan myös pitkiä vanhentumisaikoja. Nämä rikokset vanhenenevat yleensä 20 vuoden kuluessa tekopäivästä.
Lievät rikokset
Lievemmissä rikoksissa, kuten näpistyksessä, lievässä petoksessa ja identiteettivarkaudessa syyteoikeuden vanhentumisaika on kaksi vuotta.
Vanhentumisen vaikutukset rikosprosessiin
Vanhentumisaikojen kuluminen vaikuttaa keskeisesti rikosprosessiin syytteen nostamisesta aina rangaistuksen täytäntöönpanoon asti. Seuraavissa osioissa käydään tarkemmin läpi, miten vanhentuminen vaikuttaa eri vaiheisiin rikosoikeudellisessa prosessissa.
Syytteen nostaminen
Rikoksen vanhentuminen rajoittaa syytteen nostamista. Syyteoikeuden vanhentumisajat määräytyvät yleensä rikoksen enimmäisrangaistuksen perusteella. Vanhentumisajan päätyttyä syytettä ei voi enää nostaa. Jos syyteoikeus vanhenee, rikosprosessi ei etene tuomioistuimeen tai tuomioistuin hylkää syytteen tutkimatta sitä.
Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynnin osalta vanhentuminen voi estää asian käsittelyn tuomioistuimessa kokonaan. Vaikka syyte nostettaisiin ajoissa, vanhentumisaika voi umpeutua itse oikeudenkäyntimenettelyn aikana, minkä seurauksena rikoksesta ei voida tuomita.
Rangaistuksen täytäntöönpano
Vanhentumisen aikarajat vaikuttavat myös rangaistuksen täytäntöönpanoon. Jos rikoksesta on tuomittu esimerkiksi vankeusrangaistus, mutta rikoslaissa säädetty rangaistuksen tuomitsemista estävä vanhentumisaika ehtii umpeutua, ei vankeusrangaistusta täytäntöönpanna.
Usein Kysytyt Kysymykset
Mitä tarkoittaa, ettei ”murha ei vanhene koskaan”?
Murha on yksi rikoksista, joiden syyteoikeus ei vanhene koskaan. Tämä tarkoittaa, että murhasta voidaan nostaa syyte koska tahansa teon jälkeen.
Kuinka kauan seksuaalirikoksen vanhentuminen kestää?
Seksuaalirikosten vanhentumisaika vaihtelee teon mukaan. Esimerkiksi raiskauksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa, kun taas lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vanhentumisaika voi olla pitempi. Esimerkiksi lapsenraiskauksen ja törkeän lapsenraiskauksen syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.
Missä ajassa törkeä petos vanhenee?
Törkeän petoksen syyteoikeuden vanhentumisaika on yleensä kymmenen vuotta rikoksen tekopäivästä.
Minkälainen on törkeän pahoinpitelyn vanhentumisprosessi?
Törkeän pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee yleensä kahdessakymmenessä (20) vuodessa. Törkeä pahoinpitely on vakava rikos, minkä vuoksi sen vanhentumisaika on asetettu pitkäksi.
