Pahoinpitely on rikos, joka käsittää ruumiillisen väkivallan tekemisen toiselle henkilölle tai toisen terveyden vahingoittamisen eri tavoin. Väkivalta saattaa ilmetä nyrkiniskuina, potkuina, lyönteinä tai teräaseen käyttönä, mutta se voi olla myös muuta väkivaltaa. Teon vakavuus ja seuraukset vaihtelevat. Rikoslaissa on säädetty kolme eri asteista pahoinpitelyä: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely.
Pahoinpitelyn määritelmä
Pahoinpitelyrikoksista säädetään rikoslain 21 luvussa. Pahoinpitelyn tunnusmerkistön mukaan, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Rikosoikeudellisesti pahoinpitely jaotellaan lievään, perusmuotoiseen ja törkeään pahoinpitelyyn, joilla on omat tunnusmerkistöt rikoslaissa.
Perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkit
Perusmuotoinen pahoinpitely käsittää tahallisen ruumiillisen väkivallan tekemisen toiselle henkilölle taikka väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Pahoinpitelyn kohteeksi joutunut voi kokea myös psyykkisiä oireita. Väkivallan tulee olla tahallista, ja sen yritys on myös rangaistava.
Törkeän pahoinpitelyn kriteerit
Törkeä pahoinpitely määritellään pahoinpitelyksi, jossa aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, pahoinpitely tehdään erityisen raa’alla ja julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Lisäksi rikoksen tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeässä pahoinpitelyssä otetaan huomioon muun muassa tekotapa, käytetty väkivallan määrä ja seuraukset uhrille. Törkeästä pahoinpitelystä tuomitaan vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava.
Lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö
Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.
Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, joka tarkoittaa, että syyte siitä voidaan lähtökohtaisesti nostaa vain, jos rikoksen uhri itse sitä vaatii. Kuitenkin, jos lievä pahoinpitely on kohdistunut alle 18-vuotiaaseen, tekijän puolisoon tai muuhun rikoslaissa lueteltuun läheiseen tai jos lievä pahoinpitely on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi, eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Sen sijaan perusmuotoisessa ja törkeässä pahoinpitelyssä rikoksen vakavuuden vuoksi syyttäjä voi nostaa syytteen myös ilman asianomistajan pyyntöä.
Pahoinpitelyn oikeudelliset seuraukset
Pahoinpitelyrikoksen seuraukset Suomessa määräytyvät rikoksen vakavuuden mukaan. Rangaistuksen vaihtelevat lievän pahoinpitelyn sakkorangaistuksesta törkeän pahoinpitelyn jopa kymmenen vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen.
Rikosoikeudellinen vastuu
Pahoinpitely on rikos, josta syytetty voidaan tuomita rikoslain mukaan. Rikosoikeudellinen vastuu määräytyy teon tahallisuuden ja seurausten vakavuuden perusteella. Myös vähäinen väkivalta voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikäli se aiheuttaa uhriin ruumiillista vahinkoa tai terveydellistä haittaa.
Mahdolliset rangaistukset
Rangaistus määräytyy rikosnimikkeen ja teon vakavuuden mukaisesti:
- Lievä pahoinpitely rangaistus: voidaan määrätä sakkorangaistus
- Pahoinpitelyn rangaistus: sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta
- Törkeän pahoinpitelyn rangaistus: vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta
Korvausvastuu pahoinpitelyssä
Pahoinpitelyssä korvausvastuu määräytyy vahingon laadun ja laajuuden perusteella.
Vahingonkorvaus siviilioikeudellisesti
Kun henkilö joutuu pahoinpitelyn uhriksi, hänellä on oikeus vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä. Korvaus voi kattaa monenlaisia taloudellisia ja henkisiä vahinkoja. Taloudellisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi sairaanhoitokulut, ansionmenetykset ja rikkoutuneet henkilökohtaiset esineet, kuten vaatteet. Henkistä kärsimystä arvioidaan yleensä tilanteen vakavuuden mukaan.
Korvausten määräytyminen
Korvausten suuruus määräytyy tapauskohtaisesti ja se voi vaihdella merkittävästi riippuen pahoinpitelyn vakavuudesta ja seurauksista. Esimerkiksi törkeä pahoinpitely, joka aiheuttaa laajaa vahinkoa terveydelle tai kipua, johtaa yleensä korkeampaan korvaussummaan. Pahoinpitelyn seurauksena myös kärsimys voidaan korvata.
Rikosprosessi ja pahoinpitely
Rikosprosessi alkaa, kun pahoinpitelystä tehdään ilmoitus poliisille. Poliisi tutkii rikoksen tehdyn ilmoituksen perusteella. Asianomistajaa ja rikoksesta epäiltyä kuullaan poliisissa. Esitutkinnan jälkeen asia etenee yleensä syyttäjälle, joka arvioi ja päättää nostaako asiassa syytteen. Tämän jälkeen asiassa järjestetään yleensä oikeudenistunto. Annettuun tuomioon on mahdollista hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.
Esitutkinta ja syyteharkinta
Esitutkinnan aikana poliisi kerää todisteita, kuulee asianosaisia ja laatii esitutkintapöytäkirjan. Esitutkinnan jälkeen syyttäjä arvioi ja tekee päätöksen syytteen nostamisesta.
Oikeudenkäynti ja tuomion julistaminen
Oikeudenkäynnissä osapuolilla on oikeus esittää näkemyksensä tapahtuneeseen. Tuomioistuin arvioi onko syytetty syyllinen rikokseen vai ei ja antaa asiassa tuomion. Tuomiossa määrätään myös mahdolliset korvaukset uhriksi joutuneelle.
Sovittelu rikosasiassa
Sovittelu on menettely, jossa rikoksen osapuolet pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisun syntyneeseen konfliktiin. Sovittelu tarjoaa mahdollisuuden sovintoon erityisesti lievissä pahoinpitelytapauksissa, jotka ovat yleisiä sovittelussa käsiteltäviä rikoksia.
Sovittelumenettelyn vaiheet
Sovitteluprosessi käynnistyy, kun sekä uhri että rikoksesta epäilty ilmaisevat suostumuksensa sovitteluun. Menettelyyn voi ohjata poliisi, syyttäjä tai osapuolet voivat hakeutua siihen itse. Sovittelussa mukana on puolueeton sovittelija, jonka tehtävänä on auttaa löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta, ja se voidaan myös keskeyttää missä tahansa vaiheessa, mikäli jompikumpi osapuoli niin toivoo.
Sovittelun edellytykset
Jotta pahoinpitely voidaan sovitella, on sekä uhrin että rikoksesta epäillyn annettava suostumuksensa sovitteluun. Epäillyn on lisäksi vahvistettava tapahtumainkulun pääasialliset seikat ja sovittelun on oltava uhrin edun mukaista. Sovittelussa käsitellään tyypillisesti pahoinpitelyjä, varkauksia ja vahingontekoja.
Uhrin tukipalvelut
Rikoksen asianomistajan eli uhrin on mahdollista saada maksutonta tukea ja neuvontaa. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys auttaa rikoksen uhria maksuttomasti. Asianomistajanlla on myös oikeus ottaa avustaja mukaan poliisikuulusteluun ja oikeudenkäyntiin. Avustaja auttaa vahingonkorvausten vaatimisessa.
Pahoinpitelyn vaikutukset uhriin
Pahoinpitelyn uhrin kokemat vaikutukset voivat olla moninaiset. Uhrille voi aiheutua sekä fyysisisiä että henkisiä vammoja.
Psyykkiset seuraukset
Uhri voi kärsiä erilaisista psyykkisistä ongelmista, kuten traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuksesta, masennuksesta tai pelkotiloista. Terveyskirjastossa käsitellään, kuinka väkivalta voi aiheuttaa myös muita mielenterveyden häiriöitä, joiden vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia.
Fyysiset seuraukset
Fyysiset vammat vaihtelevat mustelmista ja ruhjeista vakaviin vammoihin, kuten murtumiin ja sisäisiin vaurioihin. THL ohjeistuksessa korostetaan väkivallan aiheuttamien vammojen huolellista dokumentointia ja tutkimista.
Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset
Väkivallan kokemus voi johtaa sosiaalisen elämän ja ihmissuhteiden ongelmiin. Taloudellisia vaikutuksia ovat mahdolliset tulonmenetykset ja sairauskulut. Poliisi muistuttaa, että jopa lievä väkivalta voi johtaa merkittäviin seurauksiin uhrin elämässä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä erottaa törkeän pahoinpitelyn perusmuotoisesta pahoinpitelystä?
Rikoslaissa on säädetty eri perusteita, jolloin pahoinpitely voidaan katsoa törkeäksi. Törkeä pahoinpitely vaatii lisäksi aina, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Miten lievän pahoinpitelyn vanhenemisaika määräytyy?
Lievän pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa.
Millaiset tekijät määrittelevät teon pahoinpitelyksi?
Teko määritellään pahoinpitelyksi, jos siinä vahingoitetaan tahallisesti toisen terveyttä, aiheutetaan toiselle kipua tai saatetaan toinen tiedottomaan tai muuhunvastaavaan tilaan tekemällä roiselle ruumillista väkivaltaa tai väkivaltaa tekemättä.
Mitä rangaistuksia lievän pahoinpitelyn asianomistajarikoksesta voidaan määrätä?
Lievä pahoinpitely on tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, että rikoksen käsittely edellyttää pääsääntöisesti asianomistajan tahdonilmaisua. Rangaistus voi olla sakkoa.
