Kuolinpesän ositus tulee tehdä, jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Ositus on välttämätön toimi ja se tulee tehdä aina, jos aviopuolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Se voidaan tehdä joko ensiksi kuolleen puolison jälkeen tai vasta molempien kuoltua. Perintö voidaan kuitenkin jakaa vasta osituksen jälkeen.
- Ositus tulee tehdä, jos aviopuolisoilla ei ollut avioehtoa.
- Osituksessa määritellään kummallekin puolisolle kuuluva omaisuus.
- Kuolinpesän ositus tulee tehdä aina ennen perinnönjakoa, jos perittävä oli naimisissa.
- Vaatimuksen osituksen toimittamisesta voi esittää kuka tahansa kuolinpesän osakkaista.
Mitä kuolinpesän ositus tarkoittaa?
Avioliitto voi päättyä avioeroon tai puolison kuolemaan. Jos aviopuolisoilla ei ole avioehtoa, tulee heidän välillään suorittaa omaisuuden ositus. Ositus on välttämätön toimi myös avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Ositusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos aviopuoliso on perinyt ensiksi kuolleen puolison perintökaaren mukaisesti.
Ennen kuin perinnönjako voidaan suorittaa, tulee tehdä kuolinpesän ositus. Kuolinpesän osituksessa erotellaan ensiksi kuolleelle puolisolle ja leskelle kuulunut omaisuus. Kuolinpesän ositusta kutsutaan myös jäämistöositukseksi.
Vaatimuksen osituksen suorittamisesta voi tehdä leski tai kuka tahansa ensiksi kuolleen perillisistä. Samoin testamentinsaaja voi esittää ositusvaateen, jos kyseessä on yleistestamentti. Yksimielisyyttä osituksen toteuttamista varten ei siis tarvita, vaan riittää, että yksikin kuolinpesän osakas vaatii sitä.
Avioehdon vaikutus ositukseen
Jos aviopuolisoilla oli avioehtosopimus, jonka mukaan kummallakaan puolisosita ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei tällöin tehdä ositus. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin tehdä omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa määritellään mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä ensiksi kuolleelle puolisolle. Kuten ositus, myös erottelu tulee tehdä ennen perinnönjakoa.
Kuolinpesän ositus ja lesken tasinkoprivilegi
Osituksessa aviopuolisoiden varallisuudet tasataan. Tämä tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso luovuttaa tasinkona omaisuutta vähemmän omistavalle puolisolle. Leskellä on kuitenkin oikeus vedota tasinkoprivilegiin eli oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Leskellä on kuitenkin oikeus saada ensiksi kuolleelta puolisolta tasinkoa, jos tämä oli varakkaampi.
Ositus- ja perinnönjakosopimus
Usein ositus ja perinnönjako tehdään samalla kertaa ja samalla sopimuksella. Sopimuksen tekeminen kannattaa aina antaa lakimiehen laadittavaksi, jotta siinä tulee otetuksi oikeat asiat huomioon. Toimistomme asiantuntevat perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneet juristit laativat ositus- ja perinnönjakosopimuksen. Otamme aina huomioon asiakkaamme yksilöllisen tilanteen.
