Ennakkoperintö tarkoittaa lahjaa, joka otetaan huomioon lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Annetuista ennakkoperinnöistä tulee ottaaa maininta myös perukirjaan. Ennakkoperinnöllä voi siirtää omaisuuttaan etukäteen perillisille. Lahjanantaja voi määrätä lahjakirjassa, ettei lahjaa lueta ennakkoperinnöksi. Lahja, joka on annettu muulle kuin rintaperilliselle, katsotaan ennakkoperinnöksi ainoastaan, jos lahjanantaja on tämän nimenomaisesti määritellyt. Perinnönjättäjän perillisilleen antamat lahjat voivat olla joko tavallisia lahjoja tai ennakkoperintönä pidettäviä lahjoja. Huomionarvoista on, että vaikka ennakkoperintö annetaan jo antajan elinaikana, se ei vaadi erityisiä toimenpiteitä tai muodollisuuksia. Ennakkoperintö on silti hyvä kirjata ylös perinnönjättäjän tahdon selvittämiseksi ja mahdollisten erimielisyyksien ennaltaehkäisemiseksi.
Ennakkoperintö vai lahja – mitä eroa niillä on?
Ennakkoperintö ja lahja ovat molemmat keinoja siirtää omaisuutta perillisille jo ennen kuolintapauksen sattumista, mutta siinä missä ennakkoperintö on osa tulevaa perintöä, lahjoituksella voi olla hieman erilaiset vaikutukset. Ennakkoperinnön ideana on antaa perilliselle osa hänen tulevasta perintöosuudestaan jo etukäteen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi asunnon, kiinteistön tai osakkeiden siirtämisenä. Kun lopullinen perintö jaetaan, ennakkoperinnöksi annettu osuus otetaan huomioon perinnönjaossa. Lahjoituksessa vastaanottaja saa omaisuutta, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä hänen tulevan perintönsä kanssa. Lahja ei välttämättä vähennä perillisen tulevaa perintöosuutta, ellei lahjoituksen tekijä ole toisin määrännyt.
Ennakkoperintö on osa perittävän omaisuutta, joka annetaan yhdelle tai useammalle rintaperilliselle jo perittävän eläessä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että ennakkoperintöä saaneellarintaperillisellä on oikeus saada perinnönjaossa samansuuruinen osuus kuin muillakin rintaperillisillä. Tämä lasketaan ottaen huomioon jo annetut ennakkoperinnöt. Perittävä voi kuitenkin testamentissaan määrätä poikkeavan suuruisista perinnöistä rinteperillisten välillä. Jokaisella rintaperillisille on kuitenkin oikeus lakisoaan. Ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa ja määrättävässä perintöverotuksessa. Ennakkoperintönä annettu omaisuus arvostetaan lahjoitushetken mukaiseen arvoon, ei siis kuolinhetken arvon kuten muu perittävän omaisuus.
Lahjaa ei lähtökohtaisesti pidetä ennakkoperintönä, jos lahjoittaja on antanut yhtä suuret lahjat jokaiselle rintaperillisilleen. Samoin myös, jos lahjoittajalla ei ole kuin yksi rintaperillinen, jolle hän antaa lahjan. Lisäksi lahjakirjassa on mahdollista erikseen määrätä, ettei lahjaa tule katsoa ennakkoperinnöksi. Jos lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa, jos se on annettu enintään kolme vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.
Verotus
Sekä ennakkoperinnöissä että lahjoissa sovelletaan perintö- ja lahjaverolakia. Veron suuruus riippuu muun muassa omaisuuden arvosta ja perinnön saajan sukulaisuudesta perittävään. Itse asiasisältöön vaikuttaa myös, onko kysymys lahjasta vai ennakkoperinnöstä. Täytyy myös muistaa, että lahja voi siirtyä verottomasti, jos sen arvo ei ylitä tiettyä raja-arvoa, joka määräytyy lahjansaajan sukulaisuussuhteen perusteella. Päätös siitä, mikä vaihtoehto on paras omassa tilanteessasi, riippuu useista tekijöistä, kuten perheesi tilanteesta, omaisuutesi koosta, omista toiveistasi ja muista henkilökohtaisista tekijöistä. On suositeltavaa keskustella näistä asioista asiantuntijan kanssa.
