Asianomistajarikos on rikos, jossa asianomistajan eli rikoksen uhrin tulee pääsääntöisesti vaatia rikoksentekijälle rangaistusta, jotta syyttäjä saa nostaa syytteen. Suurin osa rikoksesta on kuitenkin virallisen syytteen alaisia rikoksia, joiden tutkiminen ja käsitteleminen tuomioistuimessa ei ole riippuvaisia asianomistajan rangaistusvaatimuksesta.
Mikä on asianomistajarikos?
Asianomistajarikoksia ovat muun muassa kotirauhan rikkominen, näpistys, vahingonteko ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Syyttäjä voi nostaa syytteen näistä rikoksista vain, jos asianomistaja vaatii rikoksentekijälle rangaistusta. Ilman asianomistajan pyyntöä asiaa ei siis voida käsitellä oikeudenkäynnissä, jos kyseessä on asianomistajarikos. Syyttäjä voi kuitenkin nostaa syytteen yleisen edun vuoksi, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan rangaistusta asianomistajarikoksesta.
Onko kyse asianomistajarikos vai virallisen syytteen alainen rikos käy ilmi rikoslaista. Rikoslaissa on lukujen lopussa pykälä, jossa kerrotaan syyteoikeudesta ja mitä kyseisen luvun rikoksia se koskee. Lisäksi samassa kohdassa on myös maininta, jos joitain rikoksia koskee erityisiä edellytyksiä, jolloin syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajarikoksesta. Osasta asianomistajarikoksista on rikoslaissa erikseen mainittu tilanteita, jolloin syyttäjä voi nostaa syytteen myös asianomistajarikoksesta, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan rangaistusta. Seuraavaksi käymme läpi muutaman rikosnimikkeen, joista on säädetty poikkeuksia.
Lievä pahoinpitely
Rikoslain mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä vain, jos asianomistaja ilmoittaa vaativansa rangaistusta. Poikkeuksena tästä on kuitenkin laissa erikseen mainitut tilanteet, jolloin syyttäjä saa asianomistajan rangaistusvaatimuksesta huolimatta nostaa syytteen. Näitä ovat tilanteet, joissa teko on kohdistunut
- kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön,
- tekijän aviopuolisoon tai entiseen aviopuolisoon, sisarukseen tai sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia hänelle läheinen;
- taikka henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.
Näissä yllä mainituissa tilanteissa syyttäjällä on siten oikeus nostaa syyte lievästä pahoinpitelystä, vaikka asianomistaja ei sitä pyytäisikään.
Laiton uhkaus
Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä ole saman työnantajan palveluksessa. Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Lisäksi syyttäjä voi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta ilman asianomistajan pyyntöä, jos laittomassa uhkauksessa on käytetty hengenvaarallista välinettä
Virallisen syytteen alainen rikos
Ellei laissa mainita erikseen siitä, että rikos olisi asianomistajarikos, on kyse virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Suurin osa rikoksista kuuluukin virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjä saa siis nostaa syytteen asianomistajan tahdosta riippumatta.
Tarvitsetko apua asianomistajarikoksia koskien?
Avustamme asiakkaitamme esitutkinnassa sekä oikeudenkäynneissä myös asianomistajarikoksia koskien. Voit olla meihin yhteydessä sivuiltamme löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta tai olemalla suoraan yhteydessä juristeihimme.